Lohjan Tanhuhovi, joka sulki ovensa vuonna 2023 pitkän ja menestyksekkään toimintakauden jälkeen, tekee odotetun paluun tanssikansan iloksi. Tämä legendaarinen tanssipaikka avaa ovensa uudelleen syyskuussa 2024, tarjoten jälleen monipuolista viihdettä kaikenikäisille.
Tanhuhovin avajaiset järjestetään lauantaina 7. syyskuuta 2024, jolloin lavalle astuu tangokuningas Teemu Roivainen Energia-orkesterinsa kanssa. Tämä tapahtuma merkitsee Tanhuhovin uuden aikakauden alkua, jossa perinteet ja uudet ideat yhdistyvät.
Historian havinaa
Tanhuhovi perustettiin vuonna 1967, ja siitä lähtien se on ollut tärkeä osa Suomen tanssikulttuuria. Tanssilavalla ovat vuosikymmenien aikana esiintyneet lähes kaikki suomalaisen tanssi- ja iskelmämusiikin tähdet, ja se on tarjonnut unohtumattomia iltoja tuhansille tanssin ystäville.
Paikka ei ole kuitenkaan pelkästään perinteisten lavatanssien kehto, vaan myös nuorison suosima discopaikka, erityisesti 1970-90-luvuilla. Monille suomalaisille Tanhuhovi on paikka, jossa on syntynyt muistoja, jotka kestävät eliniän.
Edelliset tanssit Tanhuhovissa
Tanhuhovin edelliset tanssit järjestettiin lauantaina 29. huhtikuuta 2023, jolloin tiloja yhdeksän vuoden ajan isännöinyt Kjell Ahlfors hyvästeli tanssikansan. Tuo ilta merkitsi pitkän aikakauden päättymistä Lohjalla, kun Sami Rosholm & Casanova -yhtye johdatti tanssijat viimeisen kerran Tanhuhovin parketille.
Ahlforsin mukaan viimeinen tanssi-ilta oli täynnä tunteita, ja vaikka muita tansseja järjestettiin vielä lauantaisin ennen tuota päivää, 29.4. oli se merkittävä hetki, jolloin Tanhuhovi sulki ovensa viimeisen kerran hänen alaisuudessaan.
Uusi vetäjä, uusi aikakausi
Tanhuhovin uudelleen avaamisen myötä paikan lavaemännäksi astuu Viihdeohjelmien toimitusjohtaja Onerva Aikio. Hänellä on vankka kokemus tanssien järjestämisestä ympäri Suomen, ja hän on tuttu näky myös Tanhuhovilla, jossa hän on aiemmin vastannut ohjelmista yli 15 vuoden ajan.
Aikion johdolla Tanhuhovi tulee tarjoamaan monipuolista viihdettä, joka ei rajoitu pelkästään tansseihin. Tulevaisuudessa paikka tulee isännöimään myös näytelmiä, konsertteja ja muita tapahtumia, jotka vetävät puoleensa kaikenikäisiä viihteen ystäviä.
Tanhuhovin merkitys
Tanhuhovi ei ole pelkästään tanssipaikka, vaan osa Lohjan kulttuurihistoriaa. Se on ollut keskeinen kohtaamispaikka niin nuorille kuin vanhemmillekin, tarjoten iloa ja yhteisöllisyyttä jo yli viiden vuosikymmenen ajan.
Tanhuhovin paluu on tärkeä tapahtuma paitsi Lohjan asukkaille, myös laajemmalle tanssikansalle, joka on kaivannut tätä legendaarista paikkaa. On selvää, että Tanhuhovi tulee jatkossakin olemaan tärkeä osa suomalaista viihdekulttuuria.
Tulevaisuuden suunnitelmat
Onerva Aikio on kertonut, että Tanhuhovin ohjelmisto tulee olemaan monipuolinen ja palvelemaan erilaisia yleisöjä. Perinteisten tanssien lisäksi suunnitelmissa on järjestää teemaviikonloppuja, jotka houkuttelevat eri musiikkityylien ystäviä.
Tanhuhovissa tullaan näkemään myös erikoistapahtumia, kuten joulukonsertteja ja kesäfestivaaleja. Näin paikka säilyttää monipuolisen tarjontansa ja pysyy relevanttina sekä vanhemmille että uusille sukupolville.
Tanhuhovin avajaiset
- Päivämäärä: 7. syyskuuta 2024
- Esiintyjä: Teemu Roivainen ja Energia-orkesteri
- Tapahtuman luonne: Uudelleen avajaistanssit
- Sijainti: Lohja, Tanhuhovi
Teemu oli esiintymässä myös mm. vuonna 2016:
Mielenkiintoisia faktoja Tanhuhovista
- Perustamisvuosi: 1967
- Sijainti: Lohja, Etelä-Suomi
- Tunnettu myös: 1970-90-lukujen discopaikkana
- Lavaemäntä: Onerva Aikio
- Tanssikulttuurin kehto: Esiintymässä olleet lähes kaikki suomalaiset tanssi- ja iskelmätähdet
Lavatanssien suosio 2000-luvulla
Lavatanssikulttuuri on säilynyt vahvana Suomessa myös 2000-luvulla. Monet suomalaiset paikkakunnat ovat pitäneet perinteitä yllä ja järjestäneet säännöllisesti lavatansseja, jotka houkuttelevat eri ikäisiä ja erilaisista musiikkityyleistä nauttivia tanssijoita.
2000-luvulla lavatanssitapahtumat ovat kehittyneet entistä monipuolisemmiksi, ja ne tarjoavat nykyään laajan kirjon musiikkia perinteisestä tanssimusiikista moderneihin tyyleihin, kuten latinalaiseen musiikkiin ja diskoon. Tämä laaja musiikkivalikoima on auttanut pitämään lavatanssikulttuurin elinvoimaisena ja houkuttelevana myös nuoremmille sukupolville.
Tanssikulttuurin laajentuminen
Lavatanssikulttuuri on kokenut myös merkittävää laajentumista ja monipuolistumista. Tanssitapahtumia ei järjestetä enää pelkästään perinteisillä tanssilavoilla, vaan myös liikuntahalleissa, ulkoilmatapahtumissa ja festivaaleilla ympäri Suomen. Näissä tapahtumissa voi osallistua tanssikilpailuihin, karaokelaulukilpailuihin ja moniin muihin ohjelmanumeroihin, jotka tekevät illasta entistä viihdyttävämmän.
Lavatanssit ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä, ja ne tarjoavat yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen eri ikäryhmien välillä. Tämä perinne on säilynyt vahvana ja jatkaa kasvamistaan myös 2000-luvulla.
2020-luvun lavatanssikulttuuri
2020-luvulla lavatanssit ovat edelleen suosittu harrastus Suomessa, vaikka koronapandemia asettikin haasteita tanssikulttuurille. Monet lavatanssijärjestäjät löysivät kuitenkin uusia tapoja pitää tanssikulttuuria elossa, esimerkiksi ulkotanssien ja pienimuotoisten tanssikurssien avulla, jotka mahdollistivat turvallisen tanssimisen pandemian aikana.
Lavatanssikulttuuri on jatkanut kehittymistään ja tarjoaa monilla paikkakunnilla laajan valikoiman erilaisia tanssitapahtumia. Näihin kuuluu niin perinteisiä tansseja kuin modernimpaa musiikkia, ja monesti mukana on myös muuta ohjelmaa, kuten kilpailuja ja karaokeiltoja. Tanssit ovat edelleen paikka, jossa eri sukupolvet voivat kohdata ja nauttia musiikista yhdessä.
Yhteisöllisyys ja kulttuurin jatkuminen
Lavatanssit ovat edelleen keskeinen osa suomalaista kulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Ne tarjoavat mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin, nauttia yhdessä musiikista ja kehittää omia tanssitaitoja. Lavatanssit ovat avoimia kaikenikäisille ja -tasoisille tanssijoille, mikä tekee niistä loistavan harrastusmahdollisuuden sekä aloittelijoille että kokeneemmille tanssijoille.
Lavatanssikulttuuri on siis edelleen elinvoimainen ja jatkuvasti kehittyvä osa Suomen kulttuuria. Se jatkaa kasvuaan ja tuo iloa tanssin ystäville ympäri maata.