Hypnoosi auttaa yrittäjiä, kun ahdistus kasvaa
Hypnoosi on noussut puheeksi yrittäjien arjessa, kun moni hakee apua ahdistukseen ja kuormitukseen. Porvoolainen Sanna Ek kertoo podcastissa, miksi menetelmä voi yllättää jopa asiakkaan itsensä.
Tangokruunut saapuvat Valkeakoskelle – Mäntyniemi ja Punkeri aloittavat yhteisen keikkakesän
Tangokuninkaalliset 2026 Raija Mäntyniemi ja Juho Punkeri nousevat ensimmäiselle yhteiselle keikalleen torstaina 16. heinäkuuta Valkeakoskella.
Raija Mäntyniemi ja Juho Punkeri nousivat tangotaivaan uusiksi tähdiksi
Seinäjoen Tangomarkkinoiden vuoden 2026 tangokuninkaalliset ovat Raija Mäntyniemi ja Juho Punkeri. Yleisö ratkaisi voittajat lauantai-iltana 11. heinäkuuta järjestetyllä superfinaalikierroksella, ja kruunajaiset päättivät pitkän kilpailumatkan helteisellä Tango Areenalla.
Jarnon ja Annikan tango voitti Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun
Jarno Tourusen säveltämä ja Annika Aakkulan sanoittama Sydän polkunsa löytää on voittanut Seinäjoen Tangomarkkinoiden vuoden 2026 sävellys- ja sanoituskilpailun
Suomalaiset kesähitit vuosien varrelta
Suomen kesä on ainutlaatuinen ja lyhyt, mutta täynnä elämää ja tapahtumia. Kesän viettoon kuuluu olennaisesti myös musiikki, joka luo tunnelmaa ja tuo mieleen ikimuistoisia hetkiä.
1960-luvun kesähitit
Danny – ”Kesäkatu”
1960-luvulla suomalaiset tanssilavat täyttyivät Dannyn esittämistä hiteistä, joista ”Kesäkatu” on yksi tunnetuimmista. Tämä kappale kuvaa täydellisesti kesän lämpöä ja kaupungin vilskettä, ja siitä tuli nopeasti suosittu tanssikappale. ”Kesäkatu” on säilynyt suomalaisen kesän tunnussävelenä vuosikymmenien ajan.
Laila Kinnunen – ”Kesäyö”
Laila Kinnusen ”Kesäyö” on toinen 1960-luvun klassikko, joka on säilynyt suosittuna vuosikymmeniä. Kappaleen herkkä melodia ja Kinnusen kaunis ääni tekevät siitä täydellisen sävelmän lämpimiin kesäöihin. Tämä kappale soi edelleen monissa kesätapahtumissa ja tuo mukanaan nostalgisia muistoja.
1970-luvun kesähitit
Frederik – ”Linda Linda”
1970-luvulla Suomen kesähitit saivat vaikutteita ulkomaisesta popmusiikista, ja Frederik oli yksi tämän aikakauden suurimmista tähdistä. Hänen kappaleensa ”Linda Linda” nousi nopeasti hitiksi ja on edelleen suosittu kesäkappale. Frederik tunnetaan energisistä esiintymisistään ja tarttuvista kappaleistaan, jotka saavat ihmiset tanssimaan.
Katri Helena – ”Vasten auringon siltaa”
Katri Helenan ”Vasten auringon siltaa” on yksi kauneimmista suomalaisista kesäkappaleista. Kappaleen lyyrinen teksti ja kaunis melodia kuvaavat täydellisesti kesäillan tunnelmaa. Tämä kappale on ollut suosittu radiossa ja erilaisissa kesätapahtumissa, ja se on säilynyt suomalaisen kesän klassikkona.
1980-luvun kesähitit
Mikko Alatalo – ”Maalaispoika oon”
Mikko Alatalon ”Maalaispoika oon” on yksi 1980-luvun suurimmista kesähiteistä. Tämä kappale kuvaa elämää maaseudulla ja sen tuomia iloja, ja se on saanut paljon soittoaikaa radiossa kesäisin. Alatalon iloinen ja positiivinen esitys on tehnyt kappaleesta ikimuistoisen.
Riki Sorsa – ”Reggae OK”
Riki Sorsan ”Reggae OK” on toinen 1980-luvun kesähitti, joka on jäänyt elämään suomalaisen musiikin historiassa. Tämä kappale yhdistää reggae-rytmit ja suomenkieliset sanat, luoden ainutlaatuisen kesätunnelman. ”Reggae OK” on ollut suosittu kesäfestivaaleilla ja muissa tapahtumissa.
1990-luvun kesähitit
Aikakone – ”Kesä ja yö”
Aikakoneen ”Kesä ja yö” on yksi 1990-luvun suurimmista kesähiteistä. Tämä kappale kuvaa kesän taikaa ja yöelämän vilskettä, ja se nousi nopeasti suosioon. Aikakoneen moderni soundi ja tarttuva melodia tekevät tästä kappaleesta täydellisen kesäbiisin.
Movetron – ”Romeo ja Julia”
Movetronin ”Romeo ja Julia” on toinen 1990-luvun hitti, joka soi usein kesäisin. Tämä kappale yhdistää eurodancen ja suomenkieliset sanat, luoden energisen ja tanssittavan kesäkappaleen. ”Romeo ja Julia” on edelleen suosittu monissa kesätapahtumissa ja -juhlissa.
2000-luvun kesähitit
Antti Tuisku – ”Kesäkumit”
Antti Tuiskun ”Kesäkumit” on yksi 2000-luvun ikimuistoisimmista kesähiteistä. Tämä kappale julkaistiin osana vuosittaista Kesäkumit-kampanjaa, ja siitä tuli nopeasti kesän tunnuskappale. Tuiskun energinen esitys ja kappaleen humoristinen ote tekevät siitä suositun kesäbiisin.
Jenni Vartiainen – ”Ihmisten edessä”
Jenni Vartiaisen ”Ihmisten edessä” on toinen 2000-luvun kesähitti, joka on saanut paljon radiosoittoa. Tämä kappale kuvaa rohkeutta ja avoimuutta, ja sen herkkä tulkinta on tehnyt siitä suositun. Vartiaisen voimakas ääni ja kappaleen kaunis melodia tekevät siitä unohtumattoman.
2010-luvun kesähitit
Robin – ”Boom Kah”
Robinin ”Boom Kah” on yksi 2010-luvun suurimmista kesähiteistä. Tämä kappale on saanut paljon soittoaikaa radiossa ja sen tarttuva rytmi on tehnyt siitä suositun tanssikappaleen. Robin tunnetaan energisistä esiintymisistään ja ”Boom Kah” on täydellinen esimerkki hänen tyylistään.
Sanni – ”2080-luvulla”
Sannin ”2080-luvulla” on toinen 2010-luvun kesähitti, joka on saanut paljon huomiota. Tämä kappale yhdistää modernin pop-soundin ja futuristisen sanoman, luoden ainutlaatuisen kesätunnelman. Sannin rohkea ja innovatiivinen tyyli tekee tästä kappaleesta erottuvan.
2020-luvun kesähitit
Bess – ”Ram pam pam”
Bessin ”Ram pam pam” on yksi viime vuosien suurimmista kesähiteistä. Tämä kappale on noussut nopeasti suosioon ja sitä on soitettu paljon radiossa. Bessin tarttuva rytmi ja energinen esitys tekevät siitä täydellisen kesäbiisin.
Arttu Wiskari – ”Tässäkö tää oli?”
Arttu Wiskarin ”Tässäkö tää oli?” on toinen 2020-luvun kesähitti, joka on saanut paljon huomiota. Tämä kappale kuvaa elämän pohdintoja ja sen herkkä tulkinta on tehnyt siitä suositun. Wiskarin vahva ääni ja kappaleen koskettava sanoma tekevät siitä unohtumattoman.
Mitä radio tarkoittaa?
Radio on radioaaltoja soveltava teknologia. Radio mahdollistaa informaation – kuten äänen, kuvan, videon, datan ja niin edelleen – välittämisen langattomasti. Radioaaltoja hyödynnetään myös tutkissa, lääketieteellisessä kuvantamisessa, maaperän tutkimuksessa, itkuhälyttimissä, auton etälukituksessa – ja niin edelleen.
UNESCO:n julistamaa Maailman radiopäivää on vietetty 13. helmikuuta vuodesta 2012 lähtien.
Nykyaikainen iskelmä
Nykyaikainen iskelmä on musiikkityyli, joka yhdistää perinteisen iskelmän elementtejä moderniin pop- ja rockmusiikkiin. Tämä genre on kehittynyt vuosikymmenten aikana, ja se on säilyttänyt suosionsa suomalaisen musiikkikansan keskuudessa. Nykyaikaisen iskelmän tunnusomaisia piirteitä ovat tarttuvat melodiat, tunteelliset sanoitukset ja ammattitaitoiset sovitukset, jotka puhuttelevat laajaa yleisöä.
AMADEUS LUNDBERG – FINLANDERS – JANNE TULKKI
Nykyaikainen iskelmä on kokenut merkittäviä muutoksia vuosien varrella. 1970-luvulla iskelmä oli vahvasti sidoksissa perinteisiin suomalaisiin aiheisiin ja sävelmiin, mutta 1980-luvulla vaikutteita alkoi tulla enemmän kansainvälisestä popmusiikista. Tämä kehitys jatkui 1990-luvulla, jolloin teknologian ja tuotantotekniikoiden kehittyminen mahdollisti entistä monipuolisemman ja ammattimaisemman soundin.
2000-luvulla iskelmän ja popmusiikin rajat hämärtyivät entisestään, ja monet artistit alkoivat kokeilla erilaisia tyylejä ja genrejä. Tämä johti siihen, että nykyaikainen iskelmä on tänä päivänä hyvin monimuotoinen ja rikas genre, joka voi sisältää elementtejä esimerkiksi elektronisesta musiikista, rockista ja jopa hip-hopista.
Suosituimmat artistit
Nykyaikaisen iskelmän kentällä on useita suosittuja artisteja, jotka ovat saavuttaneet suurta suosiota Suomessa ja ulkomailla. Näihin kuuluvat muun muassa Jenni Vartiainen, Juha Tapio, Lauri Tähkä ja Antti Tuisku. Heidän musiikkinsa yhdistää perinteisen iskelmän elementtejä moderniin tuotantoon ja laajasti puhutteleviin sanoituksiin, mikä tekee heistä erittäin suosittuja monenikäisten kuulijoiden keskuudessa.
Uusimmat jutut
Hypnoosi auttaa yrittäjiä, kun ahdistus kasvaa
Hypnoosi on noussut puheeksi yrittäjien arjessa, kun moni hakee apua ahdistukseen ja kuormitukseen. Porvoolainen Sanna Ek kertoo podcastissa, miksi menetelmä voi yllättää jopa asiakkaan itsensä.
Tangokruunut saapuvat Valkeakoskelle – Mäntyniemi ja Punkeri aloittavat yhteisen keikkakesän
Tangokuninkaalliset 2026 Raija Mäntyniemi ja Juho Punkeri nousevat ensimmäiselle yhteiselle keikalleen torstaina 16. heinäkuuta Valkeakoskella.
Raija Mäntyniemi ja Juho Punkeri nousivat tangotaivaan uusiksi tähdiksi
Seinäjoen Tangomarkkinoiden vuoden 2026 tangokuninkaalliset ovat Raija Mäntyniemi ja Juho Punkeri. Yleisö ratkaisi voittajat lauantai-iltana 11. heinäkuuta järjestetyllä superfinaalikierroksella, ja kruunajaiset päättivät pitkän kilpailumatkan helteisellä Tango Areenalla.
Jarnon ja Annikan tango voitti Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun
Jarno Tourusen säveltämä ja Annika Aakkulan sanoittama Sydän polkunsa löytää on voittanut Seinäjoen Tangomarkkinoiden vuoden 2026 sävellys- ja sanoituskilpailun
Alina Liikolan kauniit kaiut kasvavat esikoisalbumiksi
Alina Liikola julkaisee esikoisalbuminsa Kauniita kaikuja perjantaina 17. heinäkuuta 2026, ja julkaisu tuo kolmen vuoden aikana rakentuneen artistitarinan ensimmäistä kertaa kokonaisen levyn muotoon
Ex-kansanedustaja rakentaa pappiloista matkailukohteita
Marisanna Jarva on löytänyt Paltamosta oman yrittäjäpolkunsa: vanhat rakennukset muuttuvat majoitus- ja juhlatiloiksi. Samalla hän nostaa esiin pankkirahoituksen haasteet ja syrjäseudun mahdollisuudet.
Hanna Hirvonen kutsuu kesän tanssiin uudella singlellä
Hanna Hirvonen ottaa keskikesään vauhdikkaan askeleen, kun kajaanilainen hallitseva tangokuningatar julkaisee uuden singlensä “Tule tule” Seinäjoen Tangomarkkinoiden alla. Kappale ilmestyy 3. heinäkuuta 2026, ja se osuu aikaan, jolloin tanssilavat elävät vahvinta kauttaan. Uutuus ei tunnu irralliselta julkaisulta, vaan se asettuu luontevasti osaksi Hirvosen kesää, kruunuvuoden päätöstä ja tulevia esiintymisiä.
Radioaallot ja podcastit auttavat koiran käytöksen ymmärtämisessä
Koiran käytöksestä kannattaa huolestua ajoissa, ja asiantuntijapuheesta on hyötyä myös radion ja podcastien kautta. Yrittäjä ja kouluttaja Jari Parkkisenniemi muistuttaa, että apua kannattaa hakea mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.
Anitta Mattila ja Juha Remes kohtaavat uudella duetolla Puolimatkassa
Anitta Mattila ja Juha Remes ovat julkaisseet uuden duettonsa ”Puolimatkassa”, ja kappale tuo tanssittavan iskelmän keskelle hyvin arkisen parisuhdetarinan. Laulu kertoo tilanteesta, jossa kaksi ihmistä on ajautunut riidan jälkeen omiin poteroihinsa, vaikka molemmat toivoisivat jo sovintoa. Aihe on tuttu monelle, sillä juuri oikeiden sanojen löytäminen voi olla vaikeinta silloin, kun niitä tarvittaisiin eniten.
Teemu Roivainen nostaa juhannusmaljan uudella Hölökynkölökyn-biisillä
Teemu Roivainen julkaisi juhannuksen kunniaksi uuden juhlabiisin, joka kulkee nimellä Hölökynkölökyn. Kappale tuo kesään rennon ja hyväntuulisen sävyn, sillä sen tarina pyörii keilaajasankarin, elämän kommellusten ja suomalaiseen juhlatunnelmaan kuuluvan pilkkeen ympärillä.
Pekkaniskan Pojat lämmittää tanssilattiat uudella bugg-singellä
Pekkaniskan Pojat on julkaissut uuden singlen Niin kuumaa, ja jo nimen perusteella on selvää, ettei nyt olla liikkeellä varovaisella tunnelmapalalla. Kappale on tehty bugg-henkiseksi tanssibiisiksi, eli se tähtää suoraan sinne, missä askel alkaa keventyä ja parketti kutsuu. Uutuus istuu luontevasti yhtyeen pitkään linjaan, sillä Pekkaniskan Pojat on rakentanut mainettaan ennen kaikkea tanssijoita palvelevana orkesterina.
Heinälypsy vie Suomipopin kesäaamuihin – nelikon lupaukset kuumostavat jo nyt
Radio Suomipop juhlistaa 25-vuotista taivaltaan tänä kesänä monella tapaa, mutta yksi asia nousee erityisesti esille: kesäkuun lopusta heinäkuun loppuun taajuuksilla kuullaan Heinälypsyä, jota vetää neljän juontajan huippunelikko. Lähtölaukaus on maanantaina 29.6., ja viimeinen Heinälypsy soi 31.7.
Radiosta lisää
Radioaallot eivät tarvitse mitään väliainetta, vaan ne etenevät tyhjiössä, ilmassa ja monissa muissa väliaineissa, kuten puussa, lasissa ja betonissa. Eri väliaineet heikentävät radioaaltoja eri tavoin. Radioaallot ovat sähkömagneettisen spektrin radiotaajuusalueen sähkömagneettisia aaltoja. Radioaaltoja moduloimalla voidaan välittää informaatiota lähettimestä vastaanottimeen.
Radiolähetyksen radiosignaalin ohittaessa vastaanottoantennin indusoituu siihen radioaallon energiaa; jännite, jolloin radiolähetyksen koodattu (moduloitu) sisältö voidaan purkaa (demoduloida) kyseistä tarkoitusta varten tehdyllä radiovastaanottimella. Vaikka sanaa radio käytetään tämän ilmiön kuvaamiseen, myös televisio, tutka, matkapuhelimet ja niin edelleen, käyttävät hyväkseen radioaaltoja ja tarvitsevat radiolähettimen ja vastaanottimen.
Radioasemien alkuvaiheet
Radioasemien historia juontaa juurensa 1800-luvun loppupuolelle ja 1900-luvun alkuun, jolloin langattoman viestinnän ensimmäiset kokeilut alkoivat. Italiassa Guglielmo Marconi kehitti ensimmäisen toimivan radioviestintäjärjestelmän, joka mahdollisti äänen lähettämisen ilman fyysisiä yhteyksiä. Marconin kokeilut osoittivat radion potentiaalin etäviestinnässä, ja pian radioaallot otettiin käyttöön sekä sotilas- että siviilikäytössä.
Toinen tärkeä vaihe radioasemien historiassa oli radiolähetysten kaupallistuminen. Yhdysvalloissa ensimmäiset kaupalliset radioasemat aloittivat toimintansa 1920-luvulla. Pittsburghissa sijaitseva KDKA-radioasema on tunnettu maailman ensimmäisenä kaupallisena radioasemana, joka aloitti säännölliset lähetykset vuonna 1920. Kaupallisten asemien myötä radio muuttui pelkästä viestintävälineestä massamedian muodoksi.
Teknologinen kehitys ja laajeneminen
Radion teknologia kehittyi nopeasti ensimmäisten vuosikymmenten aikana. 1930-luvulle mennessä, FM-radio (frequency modulation) kehitettiin, mikä paransi radiolähetysten äänenlaatua merkittävästi verrattuna aikaisempaan AM-radioon (amplitude modulation). FM-radion kehittäjä Edwin Howard Armstrong demonstroi, kuinka FM-lähetykset olivat vähemmän alttiita sähköisille häiriöille ja tarjosivat puhtaamman äänentoiston.
Toisen maailmansodan aikana radio osoitti jälleen kerran arvonsa. Radiot olivat keskeisiä sekä joukkojen moraalin ylläpitämisessä että siviiliväestön informoimisessa. Sodan jälkeen radio laajeni entisestään, ja asemia perustettiin ympäri maailmaa. Radioasemien määrä kasvoi räjähdysmäisesti, ja radiosta tuli arkipäiväinen osa ihmisten elämää globaalisti.
Radioasemien merkitys yhteiskunnassa
Radioasemat ovat olleet tärkeä osa yhteiskunnallista kommunikaatiota ja kulttuuria. Ne ovat toimineet alustoina, joilla on käsitelty päivänpolttavia aiheita, levitetty tärkeitä uutisia ja tarjottu viihdettä. Radio on mahdollistanut informaation nopean levittämisen ja on usein ollut ensimmäinen media, joka on raportoinut merkittävistä tapahtumista.
Esimerkiksi radiotoimittajat ovat usein olleet etulinjassa suurten uutistapahtumien, kuten sotien, poliittisten vallankumousten tai luonnonkatastrofien yhteydessä. Radioasemat ovat myös tarjonneet foorumin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja mielipiteenvaihtoon, mikä on vahvistanut demokraattisia prosesseja ja kansalaisaktivismia.