Nykymusiikki, radio, podcastit ja äänikirjat

Nykyään meillä on paljon erilaisia vaihtoehtoja äänellä tuotetun viihteen ja ajanvietteen kuuntelulle. Meillä on myös entistä laajemmat valikoimat laitteille, joilla voimme näitä äänitteitä kuunnella. Äänikirjat ovat hyvä esimerkki ääniviihteestä joita on ollut markkinoilla jo vuosia, mutta ne eivät varsinaisesti ole syrjäyttäneet oikeita kirjoja, ne ovat vain tulleet lisävaihtoehdoksi, josta kirjailijat itse eivät pidä yhtä paljon kuin kirjojen kuuntelijat. Hyvä kirja on oikein hyvä kuunneltavaksi kuulokkeiden kautta vaikka lenkkeillessä tai salilla touhutessa.

Hyvä äänikirja voi tuoda kirjan tarinan aivan erilaisiin ulottuvaisuuksiin, varsinkin jos mukana on myös musiikki. Perinteinen kirja taasen antaa lukijan itsensä kuvitella omalla mielikuvituksellaan tapahtumien sijaintipaikan ja hahmot.

Nykymusiikki ja radio

Vuonna 2020 Suomen kuunnelluin radio oli Yle Radio Suomi, jota kuunteli peräti 31,3 % kaikista radionkuuntelijoista – näin kertoo kansallinen radiotutkimus. Samaiselta ajalta on peräisin tilasto, että 3,4 miljoonaa suomalaista kuuntelee yhä radiota päivittäin. Meillä Suomessa Yleisradio tuottaa koko Suomeen kuusi eri kanavaa ja osittain valtakunnallisia muiden tuottamia radioita kuten Basso, HitMix, Radiorock ja Loop on kaikkiaan 19, näiden lisäksi Suomessa on vielä noin 50 paikallisradiota, joiden kuuluvuus nimensä mukaisesti on paikallinen, kuten vaikkapa Radio Pori. Sävelradiolla on siis paljon jälkeläisiä, vaikka itse sävelradiota ei ole enää olemassa.

Mutta nykymusiikin kuunteleminen on radion ohella mahdollista myös moninaisista nettipalveluista, YouTubesta ja vaikka siitä kenties kuuluisimmasta musiikkipalvelusta eli Spotifysta – enää ei tarvitse ostaa kotiin mitään levyä tai vastaavaa, kaikki kuunneltava musiikki voi olla digitaalisessa muodossa – vähemmän tilaa vieden, ja edullisemmin ostettavissa ja samalla myös kuunneltavissa. Lisäksi monet suoratoistopalvelut tuottavat musiikkikanavia ja tuottavat musiikkivideoita meille katseltavaksi 24/7.

Musiikin toplistat

Suomen musiikkituottajat julkaisee viikoittain päivittyvää Suomen radiosoittolistaa, jolla oli tätä kirjoitettaessa kolmen kärki: Olli Halonen biisilllä Pohjola, kakkosena Ed Sheeren Shivers ja kolmantena Frans Harju: Minä Sydän Sinä.

Musiikin kuluttaminen on tullut helpommaksi aikaa myöten, ja musiikkia saatetaan kuunnella huomattavasti sattumanvaraisemmin ja vähemmän fanaattisesti. Musiikki tulee kokoajan ja televisio kanavien musiikkikilpailut tuottavat uusi ”staroja” koko ajan kovemmille markkinoille ja me kuuntelijat unohdamme voittajat nopeasti, jollei heiltä synny paria hittiä samantien, tai jolleivat he ala kiertää musiikin tekemisen sijasta kaiken maailman reality ohjelmissa.

Äänikirjat ja 2020-luku

Äänikirjapalvelut tarjoavat meille mahdollisuuden testata omia palveluitaan useimmiten kuukauden ilmaisjakson verran. Eri palveluissa on jokaisessa satoja tuhansia kirjoja luettuna ääneen, ja joissain kirjoissa on lukijan lisäksi myös musiikkia, ja useampiakin lukijoita. Myös äänikirjat ovat kilpailtu ala, eikä mikä tahansa kirja enää takaa tuloja kirjailijalle. Mutta on hyvä tietää, että tutkitusti äänikirjojenkin kuunteleminen auttaa ja hyödyttää aivojamme – vaikka emme itse lukisi, mielikuvituksemme lähtee lentoon hyvin luetun äänikirjan mukana.

Vuoden 2021 kuunnelluin äänikirja Suomessa oli Ismo ja Angelika Leikolan kirjoittama kirja Suo, kuokka ja Hollywood. Tämä oli nimenomaan tietokirjaosaston kuunnelluin, mutta muuten Suomen ykkösenä oli Lucinda Rileyn kirja Kadonnut sisat, joka on Seitsemän sisarta sarjan seitsemät osa. Kuunnelluin suomalainen teos kaunokirjallisuuden puolella oli Enni Mustosen näkijä, joka on osa Syrjästäkatsojan tarinoita. Enni Mustonen ja lukija Erja Manto vievät kuuntelijan Kirstin ja Vienan kanssa 50-luvun Los Angelesiin ja Marilyn Monroen takahuoneisiin.

Mikä on podcast?

Podcast on yleensä kohtuullisen lyhyt digitaalinen äänite. Se voi olla haastattelu, tai se voi olla osa radio-ohjelmaa, ja sen voi kuunnella podcast-palveluista koska tahansa. Useimmat niistä eivät ole olleet osa mitään radio-ohjelmaa, vaan ne ovat tehty suoraan nimenomaan erilaisille podcast alustoille, joita ovat mm. Googlen podcastien kautta saatavilla, ja vaikka Spotifysta. Yleensä podcast on sarja lyhyitä äänitteitä, joita kuuntelija voi tilata itselleen. Ne voivat olla maksuttomia, tai maksullisia. Itse sana podcast tulee sanojen iPod ja broadcastin yhdistelmästä sillä alunperin sillä tarkoitettiin Applen MP3-soittimella kuunneltavia äänitteitä.

Mikä on sinun oma tapasi kuunnella äänitteitä ja käyttää ääniviihdettä? Oletko musiikkia fanittava äänilevyjen soittaja, vai riittääkö sinulle satunnainen YouTubettaminen?

About BossMan2021

Yksi kommentti artikkeliin ”Nykymusiikki, radio, podcastit ja äänikirjat”

Vastaa