Suomalainen musiikkikenttä koki merkittäviä muutoksia 1970–90-luvuilla, ja erityisesti naisartistit nousivat vahvasti esiin. Tänä aikana useat naismuusikot saavuttivat laajaa suosiota sekä kotimaassa että kansainvälisesti, tuoden mukanaan uusia musiikkityylejä ja vahvistamalla naisten asemaa musiikkiteollisuudessa. Naislaulajat loistivat niin iskelmän, rockin kuin popmusiikin saralla, ja heidän kappaleensa ovat jääneet suomalaiseen musiikkihistoriaan lähtemättömästi.
Näiden vuosikymmenten aikana suomalainen musiikki kehittyi teknologian ja muuttuvien musiikkimakujen mukana. Radiokanavat ja televisio antoivat artisteille näkyvyyttä, ja 1980-luvulla musiikkivideot nousivat merkittävään rooliin. Suomalaiset naislaulajat ottivat vaikutteita kansainvälisistä trendeistä, mutta samalla he säilyttivät omaleimaisen suomalaisen soundin ja lyriikoiden tunnistettavan melankolian. Monet 1970–90-lukujen naisartistit ovat yhä aktiivisia, ja heidän vaikutuksensa näkyy nykypäivän musiikissa.
1970-luvun naisartistit ja heidän vaikutuksensa
1970-luvulla suomalainen iskelmä eli voimakasta kautta, ja naisartistit olivat tässä suuressa roolissa. Tähdet kuten Katri Helena ja Marion Rung nousivat tuolloin kansan suosioon ja heidän musiikkinsa säilyy vuosikymmenien ajan rakastettuna. Erityisesti Katri Helenan pehmeä ääni ja suomalaisille sydäntä lähellä olevat sanoitukset toivat hänelle laajan kuulijakunnan. Myös Paula Koivuniemi nousi tähdeksi, ja hänen voimakas äänenkäyttönsä yhdistettynä tunteellisiin kappaleisiin teki hänestä yhden aikakauden tärkeimmistä naisartisteista.
Iskelmän lisäksi proge ja folk saivat myös naisäänensä kuuluviin. Anki Lindqvist oli yksi tunnetuimmista folk-muusikoista, joka esitti suomalaisten lisäksi myös ruotsinkielistä musiikkia. Folk-musiikki tarjosi vaihtoehdon kevyelle iskelmälle, ja moni artisti yhdisti elementtejä eri genreistä. 1970-luvun naislaulajat olivat monipuolisia esiintyjiä, joiden vaikutus kuului pitkälle tuleville vuosikymmenille.
1980-luvun popin ja rockin nousu
1980-luvulla suomalaiseen musiikkiin alkoi tulla enemmän kansainvälisiä vaikutteita, ja pop sekä rock nousivat suosituksi. Suomalaiset naislaulajat loivat rohkeampaa ja modernimpaa soundia, joka poikkesi perinteisestä iskelmästä. Eini ja Meiju Suvas toivat Suomeen disco-vaikutteisen popmusiikin, joka soi ahkerasti radiossa ja tanssilavoilla. Heidän energinen esiintymisensä ja tarttuvat kappaleensa tekivät heistä koko kansan suosikkeja.
Rockmusiikki sai myös naisäänensä, kun muun muassa Muska Babitzin ja Maarit Hurmerinta nousivat esiin vahvoina laulajina. He toivat mukanaan rockin räväkkyyttä ja erottuivat aikansa miesvoittoisesta rock-skenestä. Suomalainen rock sai tuolloin myös enemmän kaupallista menestystä, ja naisartistit olivat keskeisessä roolissa luomassa uudenlaista musiikkikulttuuria.
1990-luvun monipuolinen musiikkikenttä
1990-luvulla suomalainen musiikki monipuolistui entisestään, ja naislaulajat siirtyivät entistä laajemmille genrealueille. Nylon Beat toi esiin uudenlaisen teinipopin, joka saavutti valtavan suosion erityisesti nuorten keskuudessa. Samalla myös Jonna Tervomaa teki vahvan paluun popmusiikin kentälle ja uudisti suomalaista soundia.
Myös vahvat naisrock-artistit nousivat esiin, kuten Sari Kaasinen ja Maija Vilkkumaa, jotka loivat 1990-luvulla perustan myöhemmälle naisrockin suosiolle. Folk-vaikutteet ja persoonallinen äänenkäyttö toivat artisteille omaleimaisen tyylin, joka puhutteli monia kuulijoita. 1990-luvun lopulla suomalainen naisartistien kenttä oli jo erittäin laaja ja monipuolinen, kattaen sekä kevyen popin, rockin että kansanmusiikin.
Suomalaiset naislaulajat kansainvälisillä markkinoilla
Vaikka suomenkielinen musiikki on vahvasti sidoksissa kotimaan markkinoihin, osa suomalaisista naislaulajista onnistui saavuttamaan kansainvälistä suosiota. 1970-luvulla Marion Rung edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa, mikä avasi ovia kansainväliselle yleisölle. Myös 1980-luvulla suomalaiset naisartistit, kuten Kirka Babitzinin sisar Muska, kokeilivat siipiään kansainvälisillä lavoilla.
1990-luvulla erityisesti HIM-yhtyeen kanssa yhteistyötä tehneet naisartistit, kuten Sanna-June Hyde, saivat huomiota myös Suomen rajojen ulkopuolella. Samoin erikoisempiin genreihin suuntautuneet laulajat, kuten Tarja Turunen, nousivat tunnetuiksi kansainvälisesti jo 1990-luvun lopulla. Suomalaiset naislaulajat eivät siis olleet pelkästään kotimaisia tähtiä, vaan monet heistä onnistuivat jättämään jälkensä myös ulkomaille.
Ikoniset suomalaiset naisartistit 1970–90-luvuilla
- Katri Helena – Iskelmäkuningatar, jonka ura jatkui vuosikymmeniä
- Paula Koivuniemi – Voimakasääninen iskelmä- ja poplaulaja
- Marion Rung – Eurovision ja iskelmän vakiokasvo
- Meiju Suvas – 1980-luvun disco-popin edelläkävijä
- Eini – Tanssimusiikin tähti
- Muska Babitzin – Suomen rock-kentän naispuolinen pioneeri
- Maarit Hurmerinta – Pehmeää mutta voimakasta rockia ja poppia
- Nylon Beat – 1990-luvun ikoninen tyttöduo
- Maija Vilkkumaa – Suomalaisen naisrockin voimahahmo
Naisartistien perintö nykypäivän musiikissa
Suomalaiset naislaulajat 1970–90-luvuilla loivat pohjan nykyiselle musiikkikentälle, ja heidän vaikutuksensa näkyy monessa nykyartistissa. Esimerkiksi Paula Vesala ja Sanni ovat maininneet esikuvikseen aikaisempia naisartisteja, kuten Maarit Hurmerinnan ja Paula Koivuniemen.
Monet 1970–90-lukujen naislaulajat ovat yhä aktiivisia, ja heidän kappaleensa soivat radiossa ja keikoilla edelleen. Suomalainen musiikki on jatkuvassa muutoksessa, mutta menneiden vuosikymmenten artistien panos on pysyvä osa sen historiaa.
6 kommenttia artikkeliin ”Suomalaiset naislaulajat 1970–90-luvuilla”