Suomalaiset mieslaulajat: Reijo Taipale

Reijo Taipale (9. maaliskuuta 1940 – 26. huhtikuuta 2019) oli suomalainen iskelmälaulaja, joka tunnettiin erityisesti tangotulkinnoistaan. Hän syntyi Miehikkälässä ja menetti isänsä jo kolmen vuoden iässä. Laulamisen hän aloitti 12-vuotiaana, ja Olavi Virta toimi hänen esikuvanaan. 1950-luvulla Taipale osallistui useisiin iskelmälaulukilpailuihin voittaen ne kaikki, mikä rohkaisi häntä suuntaamaan kohti musiikkiuraa. ​

Taipaleen elämäkerran kirjoittaja Hellevi Pouta muisteli häntä rehdin suomalaisen miehen perikuvana, joka hoiti asiansa hyvin eikä puhunut muista pahaa. Hänen vaatimaton ja maanläheinen persoonansa teki hänestä helposti lähestyttävän, mikä lisäsi hänen suosiotaan entisestään. ​

Ensiaskeleet musiikkiuralle

Ennen musiikkiuraansa Taipale työskenteli metsätöissä Miehikkälässä. Vuonna 1960 hän muutti Helsinkiin paremman uramahdollisuuden toivossa. Aluksi hän työskenteli rakennuksilla ja lauloi iltaisin naisorkesteri Rytmi-tyttöjen solistina. Syksyllä 1961 hän osallistui Scandia-musiikin koelauluun, jossa hänen lahjakkuutensa huomattiin, ja pian hän pääsi levyttämään Kullervo Linnan orkesterin kanssa. ​

Taipaleen ensimmäinen levytys ”Aila” julkaistiin vuonna 1962, ja samana vuonna ilmestyi myös hänen läpimurtonsa ”Satumaa”. Hänen uransa lähti nopeaan nousuun, ja hänestä tuli yksi Suomen suosituimmista tangolaulajista. Hänen tulkintansa olivat tunnettuja syvästä tunteellisuudestaan ja aitoudestaan, mikä resonoi laajan yleisön kanssa. ​

Läpimurto ja suurimmat hitit

Taipaleen levytysura alkoi vuonna 1962 kappaleilla ”Aila” ja ”Yön hetket”. Saman vuoden syksyllä hän levytti Unto Monosen säveltämän tangon ”Satumaa”, josta tuli hänen läpimurtonsa ja joka vakiinnutti hänen paikkansa suomalaisen tangon eturivissä. Muita hänen tunnettuja kappaleitaan ovat ”Tähdet meren yllä”, ”Tango Humiko”, ”Sateen tango”, ”Onnen maa”, ”Ruusu joka vuodesta”, ”Niittykukkaset” ja ”Jaksaa vanhakin tanssia”. ​

Taipaleen diskografia on laaja ja monipuolinen, sisältäen useita albumeita ja kokoelmia. Hänen albumeistaan tunnetuimpia ovat muun muassa ”Ethän minua unhoita” (1970), ”Kahden kanssasi” (1973) ja ”Ruusu joka vuodesta” (1986). Hänen musiikkinsa on säilynyt suosittuna vuosikymmenestä toiseen, ja monet hänen kappaleistaan ovat muodostuneet suomalaisen iskelmämusiikin klassikoiksi. ​

Monipuolinen tuotanto ja yhteistyöt

Taipaleen ura kesti yli viisi vuosikymmentä, ja hän julkaisi lukuisia albumeita. Hän teki yhteistyötä muiden suomalaisten tangotähtien, kuten Eino Grönin kanssa, ja heidän yhteisiä albumeitaan ovat muun muassa ”16 tangoa” (1970) ja ”16 tangoa 2” (1973). Taipaleen tuotanto kattoi perinteisen tangon lisäksi myös muita iskelmämusiikin tyylejä, mikä osoitti hänen monipuolisuutensa artistina. ​

Taipale esiintyi myös elokuvissa, kuten Aki Kaurismäen ”Tulitikkutehtaan tyttö” ja Markku Pölösen ”Onnen maa”. Nämä esiintymiset toivat hänelle lisää näkyvyyttä ja osoittivat hänen kykynsä myös näyttelijänä. Hänen monipuolisuutensa ja halunsa kokeilla uusia asioita pitivät hänen uransa elinvoimaisena ja kiinnostavana yleisölle. ​

Menestyksen salaisuus

Taipaleen menestyksen taustalla oli hänen kyvykkyytensä tulkita tangoja syvällisesti ja tunteikkaasti. Hänen äänensä ja esiintymistyylinsä koskettivat laajaa yleisöä, ja hän onnistui säilyttämään suosionsa vuosikymmenestä toiseen. Hänen vaatimaton ja maanläheinen persoonansa teki hänestä helposti lähestyttävän, mikä lisäsi hänen suosiotaan entisestään. ​

Taipaleen pitkä ura ja jatkuva suosio perustuivat myös hänen tinkimättömään työetiikkaansa ja omistautumiseensa musiikille. Hän piti kiinni korkeista standardeista ja kunnioitti yleisöään, mikä loi vahvan siteen hänen ja kuulijoidensa välille. Tämä uskollisuus ja rehellisyys heijastuivat hänen musiikissaan ja esiintymisissään, mikä teki hänestä ainutlaatuisen.