1970- ja 1980-luvuilla suomalainen musiikkikenttä rikastui monilla mieslaulajilla, jotka loivat unohtumattomia hittejä ja jättivät pysyvän jäljen suomalaiseen populaarimusiikkiin. Näiden vuosikymmenten aikana iskelmä, rock ja pop sulautuivat ainutlaatuisella tavalla, tuottaen monipuolisen kirjon kappaleita, jotka soivat yhä tänäkin päivänä.
Rauli ”Badding” Somerjoki
Rauli ”Badding” Somerjoki oli suomalaisen rockin ja iskelmän merkittävä hahmo, joka tunnettiin sielukkaasta äänestään ja koskettavista tulkinnoistaan. Hänen uransa alkoi 1960-luvun lopulla, mutta suurin suosio osui 1970-luvulle. Baddingin tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluvat ”Paratiisi”, joka on jäänyt elämään suomalaisen rakkauslaulun klassikkona, sekä ”Fiilaten ja höyläten”, joka on suomennos Chuck Berryn ”Reelin’ and Rockin'” -kappaleesta. Hänen tulkintansa kappaleesta ”Ikkunaprinsessa” on myös jäänyt monien mieleen. Baddingin herkkä ja tunteikas laulutyyli erotti hänet aikakauden muista artisteista, ja hänen musiikkinsa heijasteli usein suomalaisen mielenmaiseman melankoliaa.
Matti ja Teppo
Turkulaiset veljekset Matti ja Teppo Ruohonen ovat olleet suomalaisen iskelmämusiikin kestotähtiä jo 1970-luvulta lähtien. Heidän uransa alkoi vuonna 1972, ja he perustivat oman levy-yhtiönsä M & T Production vuonna 1975. Veljesten tunnetuimpiin hitteihin kuuluvat ”Kissankultaa”, joka kertoo nuoruuden rakkaudesta, sekä ”Mä joka päivä töitä teen”, joka on humoristinen kuvaus arkielämästä. Heidän kappaleensa ”Kaiken takana on nainen” on myös saavuttanut suuren suosion ja kertoo humoristisesti naisen vaikutuksesta miehen elämään. Matti ja Teppo ovat tunnettuja tarttuvista melodioistaan ja helposti lähestyttävistä sanoituksistaan, jotka ovat tehneet heistä suomalaisten suosikkeja vuosikymmenten ajan.
Kari Tapio
Kari Tapio, oikealta nimeltään Kari Tapani Jalkanen, oli yksi Suomen rakastetuimmista iskelmälaulajista. Hänen uransa alkoi 1970-luvun alussa, ja hän saavutti suuren suosion syvällisillä tulkinnoillaan ja karismaattisella äänellään. Kari Tapion tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluu ”Olen suomalainen”, joka on suomenkielinen versio Toto Cutugnon ”L’Italiano” -kappaleesta ja josta tuli nopeasti suomalaisuuden symboli. Toinen merkittävä hitti on ”Myrskyn jälkeen”, joka kertoo elämän myrskyjen jälkeisestä toivosta ja rauhasta. Kari Tapion musiikki yhdisti perinteisen iskelmän ja countrymusiikin elementtejä, ja hänen syvä äänensä sekä tunteelliset tulkintansa tekivät hänestä ikonin suomalaisessa musiikkimaailmassa.
Vesa-Matti Loiri
Vesa-Matti Loiri tunnettiin monipuolisena taiteilijana, joka menestyi niin näyttelijänä kuin muusikkonakin. Hänen musiikillinen uransa kattoi laajan kirjon tyylejä, mutta erityisesti hänen tulkintansa Eino Leinon runoista sävelletyistä lauluista ovat jääneet suomalaisten mieleen. Loirin versio ”Nocturnesta” on yksi tunnetuimmista, ja se on koskettanut kuulijoita syvällisyydellään. Hänen albuminsa ”Eino Leino” vuodelta 1978 myi tuplaplatinaa, mikä kertoo hänen tulkintojensa suosiosta. Loirin musiikillinen tuotanto ulottui myös humoristisiin kappaleisiin, kuten ”Naurava kulkuri”, joka esitteli hänen monipuolisuuttaan artistina.
Fredi
Matti ”Fredi” Siitonen oli monipuolinen viihdetaiteilija, joka tunnettiin niin laulajana kuin koomikkonakin. Hän edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa kahdesti: vuonna 1967 kappaleella ”Varjoon – suojaan” ja vuonna 1976 yhtyeensä kanssa kappaleella ”Pump-Pump”. Fredin tunnetuimpiin hitteihin kuuluu ”Kolmatta linjaa takaisin”, joka on jäänyt elämään suomalaisen iskelmän klassikkona. Hänen lämmin äänensä ja karismaattinen esiintymistyylinsä tekivät hänestä suositun artistin, ja hänen musiikkinsa heijasteli usein aikakauden tunnelmia ja teemoja. en.wikipedia.org+1Viihdeposti+1
Riki Sorsa
Richard ”Riki” Sorsa oli suomalainen poplaulaja, joka tunnettiin monipuolisesta urastaan ja kyvystään uudistua musiikillisesti. Hän aloitti uransa 1970-luvulla yhtyeessä The Zoo, mutta siirtyi sittemmin soolouralle. Sorsa edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa vuonna 1981 kappaleella ”Reggae OK”, joka toi reggaen vaikutteita suomalaiseen popmusiikkiin.
Kirka
Kirill ”Kirka” Babitzin oli yksi Suomen menestyneimmistä pop- ja rocklaulajista. Hänen uransa alkoi 1960-luvun lopulla, mutta suurin suosio osui 1970- ja 1980-luvuille. Kirka tunnettiin vahvasta äänestään ja monipuolisesta repertuaaristaan, joka ulottui rockista iskelmään. Hänen tunnetuimpiin hitteihinsä kuuluvat ”Hengaillaan”, joka on iloinen ja tarttuva kappale ystävyydestä ja yhdessäolosta, sekä ”Surun pyyhit silmistäni”, joka on herkkä balladi rakkauden menettämisestä. Kirka edusti myös Suomea Eurovision laulukilpailussa vuonna 1984 kappaleella ”Hengaillaan”.
Frederik
Ilkka ”Frederik” Sysimetsä, lempinimeltään ”Reetu”, on suomalainen iskelmälaulaja, joka tunnetaan erityisesti diskovaikutteisista kappaleistaan ja energisestä esiintymisestään. Hänen uransa lähti nousuun 1970-luvulla, ja hän saavutti suuren suosion 1980-luvulla. Frederikin tunnetuimpiin hitteihin kuuluvat ”Linda Linda”, joka on vauhdikas kappale rakkaudesta, sekä ”Titanic”, joka kertoo kuuluisan laivan kohtalosta. Hänen musiikkinsa on usein humoristista ja viihdyttävää, ja hän on tunnettu näyttävistä esiintymisasuistaan.
J. Karjalainen
Jukka ”J.” Karjalainen on suomalainen laulaja-lauluntekijä, joka nousi suosioon 1980-luvulla. Hänen musiikkinsa yhdistää folkia, rockia ja bluesia, ja hänen lyriikkansa ovat usein tarinallisia ja oivaltavia. Karjalaisen tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluu ”Ankkurinappi”, joka on tarttuva laulu nuoruuden rakkaudesta, sekä ”Mies jolle ei koskaan tapahdu mitään”, joka kertoo arkielämän yksinkertaisuudesta. Hänen musiikkinsa on ollut merkittävä osa suomalaista populaarimusiikkia jo vuosikymmenten ajan.
Dave Lindholm
Ralf-Henrik ”Dave” Lindholm on suomalainen muusikko ja lauluntekijä, joka aloitti uransa 1970-luvun alussa. Hän on tunnettu monipuolisesta tuotannostaan, joka kattaa rockin, bluesin ja popin. Lindholmin tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluu ”Pieni ja hento ote”, joka on herkkä balladi rakkaudesta, sekä ”Jatsikansa tulee”, joka on energinen rock-kappale. Hänen omaperäinen tyylinsä ja persoonallinen äänensä ovat tehneet hänestä suomalaisen rockin ikonisen hahmon.
Juice Leskinen
Pauli ”Juice” Leskinen oli suomalainen laulaja-lauluntekijä ja runoilija, joka vaikutti merkittävästi suomalaiseen rock-musiikkiin 1970- ja 1980-luvuilla. Hänen lyriikkansa olivat usein humoristisia, ironisia ja yhteiskunnallisesti kantaa ottavia. Leskisen tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluu ”Viidestoista yö”, joka on melankolinen laulu yksinäisyydestä, sekä ”Syksyn sävel”, joka on kaunis balladi syksyn tunnelmista. Hänen tuotantonsa on jättänyt pysyvän jäljen suomalaiseen musiikkikulttuuriin.
Topi Sorsakoski
Pekka ”Topi Sorsakoski” Tammilehto oli suomalainen laulaja, joka tunnettiin erityisesti yhteistyöstään Agents-yhtyeen kanssa. Hänen syvä ja tumma äänensä sopi erinomaisesti rock- ja iskelmämusiikkiin. Sorsakosken tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluu ”Olen yksin”, joka on koskettava balladi yksinäisyydestä, sekä ”Eeva”, joka kertoo menetetystä rakkaudesta. Hänen tulkintansa ovat jääneet elämään suomalaisen musiikin historiassa.
Markku Aro
Markku Aro, oikealta nimeltään Markku Tuomas Puputti, on suomalainen iskelmälaulaja, joka nousi suosioon 1970-luvulla. Hänen tunnetuimpiin hitteihinsä kuuluvat ”Hyvännäköinen”, joka on energinen kappale rakkaudesta, sekä ”Jestas sentään”, joka on iloinen laulu elämän iloista. Aro edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa vuonna 1971 kappaleella ”Tie uuteen päivään”. Hänen musiikkinsa on ollut osa suomalaista iskelmäperinnettä jo vuosikymmenten ajan.
Irwin Goodman
Antti ”Irwin Goodman” Hammarberg oli suomalainen kansanlaulaja ja protestilaulaja, joka tunnettiin humoristisista ja kantaa ottavista lauluistaan. Hänen uransa alkoi 1960-luvulla, mutta hän jatkoi suosittuna artistina myös 1970- ja 1980-luvuilla. Goodmanin tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluu ”Ei tippa tapa”, joka on humoristinen laulu alkoholinkäytöstä, sekä ”Rentun ruusu”, joka kertoo elämän kolhimasta miehestä ja hänen rakkaudestaan.
8 kommenttia artikkeliin ”Muistatko vielä 70- ja 80-luvun suomalaiset mieslaulajat ja heidän hittinsä”