Ex-kansanedustaja rakentaa pappiloista matkailukohteita

Vanha pappila sai uuden elämän Paltamossa

Paltamossa rakennetaan nyt matkailua tavalla, joka nojaa sekä paikalliseen historiaan että käytännön tarpeeseen. Yrittäjä Marisanna Jarva on tehnyt vanhasta pappilasta majoitus- ja juhlatilan, joka palvelee häävieraita, yritysryhmiä ja muitakin matkailijoita ympäri vuoden.

Hanke ei ole syntynyt hetkessä eikä pienellä budjetilla. Jarva on remontoinut pappilan perusteellisesti ja kunnostanut lisäksi muita kiinteistöjä Paltamossa ja lähialueilla. Ajatus on ollut selkeä alusta lähtien: vanhoja rakennuksia ei pidä katsoa rasitteina, vaan mahdollisuuksina, kun ne saadaan sopivaan käyttöön.

Yrittäjän arki näyttää usein hyvin konkreettiselta. Juuri silloin, kun haastattelupäivä lähestyy viikonloppua, hän järjestelee paikkoja asiakkaan hääjuhlaa varten. Työ ei siis ole pelkkää suunnittelua tai strategiaa, vaan jatkuvaa tilannejohtamista, jossa jokainen yksityiskohta vaikuttaa kokonaisuuteen.

Jarvan tarina kiinnostaa myös siksi, että se näyttää, miten matkailu voi rakentua pienemmälläkin paikkakunnalla. Paltamossa on vajaat 3 000 asukasta, mutta silti yritys pystyy löytämään asiakaskuntaa alueen ulkopuolelta. Keskeistä on ollut palveluiden monipuolistaminen ja se, että kohteet ovat aidosti käyttökelpoisia erilaisiin tarpeisiin.

Lisää aiheesta voi löytää myös Sävelradion ja Sävelradion kaltaisista kanavista, joissa paikalliset tarinat, yrittäjyys ja arjen ilmiöt saavat usein uudenlaisen yleisön.

Yrittäjyys syntyi paluusta kotiseudulle

Jarva on kotoisin Paltamon kirkonkylästä, joten paluu synnyinseudulle ei ollut sattumaa. Kansanedustajavuosien jälkeen hän halusi palata paikkaan, joka oli tuttu omasta lapsuudesta ja perhe-elämän kautta. Päätös oli samalla henkilökohtainen ja taloudellinen: jos kotiseudulla aikoi asua, sinne piti myös rakentaa oma työnsä.

Jarvan taustassa yhdistyvät poliittinen kokemus, yrittäjäperhe ja kiinnostus vanhoihin rakennuksiin. Hän kuvaa itseään kehittäjäksi ja vastuunottajaksi, eikä ole jäänyt murehtimaan poliittisen uran päättymistä. Eduskuntavaaleissa hän oli vielä ehdolla vuonna 2019, mutta paikkaa ei tullut.

Sen sijaan hän tarttui siihen mahdollisuuteen, jonka matkailuyrittäjyys tarjosi. Hän oli ollut aiemmin toiminimiyrittäjä matkailualalla, mutta pitkä poliittinen jakso vei aikaa ja energiaa. Nyt tilanne on toinen, ja yrittäjyys antaa mahdollisuuden yhdistää työn, perhe-elämän ja omien kiinnostuksenkohteiden toteuttamisen.

Jarvan mukaan ratkaisu oli lopulta hyvin luonteva. Hän näki, että kotiseudulla on mahdollista luoda työtä, joka pitää ihmiset paikkakunnalla ja lisää samalla alueen vetovoimaa. Ajatus ei ole vain oma menestys, vaan myös se, että muillekin syntyy syy jäädä tai palata Paltamoon.

Syrjäseutu tarvitsee asiakkaita myös kunnan ulkopuolelta

Paltamon kaltainen kunta ei elä pelkästään omalla väestöpohjallaan. Jarva tietää tämän hyvin, ja siksi hänen liiketoimintansa nojaa laajaan asiakaskuntaan. Kesällä ihmiset liikkuvat alueella golfauksen, kalastuksen, mökkeilyn ja juhlien vuoksi, mutta talvikaudella painopiste muuttuu.

Hiljaisempina kuukausina majoitus, yritysryhmien käyttö ja erilaiset yksityistilaisuudet korostuvat. Jarva puhuu alueensa pienestä kapasiteetista, mutta samalla hän näkee sen vahvuutena. Jos suuret teollisuushankkeet etenevät, myös majoitus- ja palvelukysyntä voi kasvaa nopeasti.

Paltamon seudulla onkin vireillä useita hankkeita, kuten etanolitehdas, sellutehdas, aurinkopuisto ja biotuotteisiin liittyviä avauksia. Jarva suhtautuu niihin myönteisesti, koska hänen mukaansa yksi vetovoimainen hanke voi synnyttää kysyntää myös muille palveluille. Kun alueelle tulee työvoimaa, alihankintaa ja vierailijoita, tarvitaan majoitusta, ruokailua ja tapahtumatiloja.

Yrittäjän näkökulmasta tärkeintä on kuitenkin se, että palvelut ovat valmiina oikeaan aikaan. Hän on rakentanut toimintaa niin, että sama kokonaisuus voi palvella pieniä ryhmiä, isompia hääseurueita ja yritystapahtumia. Se tekee liiketoiminnasta joustavaa, vaikka markkina onkin syrjäseudulla rajallinen.

Rahoitus kiristyy, vaikka kohteet kehittyvät

Yksi Jarvan puheenvuoron painavimmista kohdista liittyy rahoitukseen. Hän kertoo, että hyvienkin hankkeiden eteneminen vaikeutuu, jos omaa pääomaa ei ole riittävästi tai jos pankit eivät arvioi kohteita yrittäjän näkökulmasta tarpeeksi myönteisesti.

Jarvan kokemus on, että kaikki pitäisi näyttää täydelliseltä, jotta hanke kiinnostaisi rahoittajaa. Se on monelle pienyrittäjälle tuttu ongelma: remontti voi nostaa kiinteistön arvoa ja parantaa sen käytettävyyttä, mutta pankin laskelmissa tämä ei aina näy heti samalla tavalla. Tilanne tuntuu erityisen hankalalta silloin, kun yrittäjällä on jo omia vakuuksia ja useita kohteita.

Pappilan remonttiin on kulunut noin puoli miljoonaa euroa, ja mukana on ollut myös Pohjois-Suomen elinvoimakeskus. Uusitut kylpyhuoneet, saunatilat, salaojat ja pihan parannukset kertovat, että kyse ei ole pintaremontista vaan laajasta rakennuksen elvyttämisestä. Tällainen työ vaatii aikaa, pääomaa ja sitkeyttä.

Jarvan mukaan juuri vanhoissa rakennuksissa on kuitenkin jotakin sellaista, jonka vuoksi niihin kannattaa uskaltaa tarttua. Kun runko on kunnossa, hän uskoo, että kohteesta voidaan saada näyttävä ja toimiva. Tämä ajattelu on osa laajempaa ilmiötä, jossa historiallisia rakennuksia palautetaan käyttöön sen sijaan, että ne päästettäisiin rapistumaan.

Kiinteistöt, juhlat ja arjen palvelut tukevat samaa kokonaisuutta

Jarvan yritystoiminta ei rajaudu yhteen rakennukseen. Vanhan pappilan lisäksi hänen omistuksessaan on muita kiinteistöjä, joista osa on yksityistiloina ja osa kalustettuina asuntoina yritysten työntekijöiden majoitukseen. Naapurissa sijaitseva entinen lääkärin talo tuo tarjolle lisää kapasiteettia, erityisesti pienemmille ryhmille.

Tämä kokonaisuus kertoo paljon modernista maaseutuyrittäjyydestä. Yksi rakennus palvelee juhlia, toinen majoitusta ja kolmas arjen pidempiaikaista tarvetta. Kun palvelut limittyvät toisiinsa, yrittäjä voi reagoida paremmin kausivaihteluun ja eri asiakasryhmien kysyntään.

Jarvan oma strategia on käytännönläheinen:

• suuret tilaisuudet, kuten häät ja koulutukset, ohjataan pappilaan
• pienemmille ryhmille tarjotaan majoitusta lääkärin talossa
• työmatkalaisille vuokrataan kalustettuja asuntoja
• sesonkiaikana hyödynnetään matkailun ja tapahtumien kasvu

Juuri tällainen yhdistelmä voi tehdä pienestäkin paikkakunnasta yllättävän elinvoimaisen. Kaikki ei perustu yhteen asiakasryhmään, vaan useiden tarpeiden yhteensovittamiseen. Se lisää myös yrityksen selviytymiskykyä, kun kysyntä vaihtelee.

Podcastin kautta tarina saa laajemman yleisön

Jarvan tarina on esillä Yrittäjän podcastissa, ja se sopii hyvin myös radio- ja audiosisältöjen yleisöille. Podcastit toimivat nykyään monelle samoin kuin perinteinen radio: ne kuljettavat paikallisia tarinoita, yrittäjyyskokemuksia ja arjen oivalluksia ihmisten kuunneltavaksi työmatkalla, kotona tai vapaa-ajalla.

Kun yrittäjä puhuu itse työstään, lopputulos on usein kiinnostavampi kuin pelkkä tiivistelmä yrityksen vaiheista. Kuuntelija saa kuulla, millaista on johtaa useita kiinteistöjä, neuvotella rahoituksesta ja samalla rakentaa tulevaisuutta omalle kotiseudulle. Juuri tämä tekee aiheesta laajemman kuin yhden kunnan paikallistarina.

Podcast- ja radiokanavat ovatkin tärkeä osa uudenlaista alueellista uutisointia. Ne tekevät näkyväksi yrittäjiä, joiden työ vaikuttaa suoraan paikkakunnan elinvoimaan, mutta joiden tarinat eivät aina päädy valtakunnan otsikoihin.

Samalla ne muistuttavat siitä, että onnistunut yrittäjyys ei synny vain suurissa keskuksissa. Myös Paltamon kaltaisessa kunnassa voidaan rakentaa kannattavaa liiketoimintaa, kun kohde, tekijä ja paikallinen tarve osuvat yhteen.

Tietolähteet: Yrittäjät.fi:n julkaisema uutinen ja Yrittäjän podcastin jaksoa koskeva lähdemateriaali.